Parhaissa kevätleikeissä on vauhtia

Seitsemänvuotiaat Sonia ja Riina kaivoivat potkulaudat esiin heti, kun kevätaurinko sulatti kodin edustalla olevan kävelytien.
– He ajelevat potkulaudoilla ees taas, ees ja taas, nauraa Riinan äiti Anu.
Samassa pihapiirissä asuvat ystävykset, 11-vuotias Heta ja 10-vuotias Lilli ovat varsinaisia pihaleikkien asiantuntijoita.

Yksi suosikkileikeistä on hiirenhäntä. Sonialla on syntymäpäivälahjaksi saatu hiirenhäntä eli keppi, jonka päässä on noin puolitoista metriä pitkä köysi. Sonia saa asettua hännän pyörittäjäksi ja muut asettuvat puoliympyrään ympärille. Sonia pyörittää hiirenhäntää matalalla ja muut pelaajat hyppäävät köyden yli aina kun naru tulee kohdalle.
– Hiirenhäntää pyörittävä pelaaja lausuu hitaasti sanat "enkeli", "noita", "tyttö" ja "poika", kertoo Lilli.
– Jos naru osuu hyppääjään silloin, kun pyörittäjä sanoo "enkeli", hyppääjä saa valita jääkö hän vai ei. Jos naru osuu hyppääjään noidassa, hyppääjän on pakko jäädä. Jos tytössä, hyppääjän on sanottava tytön nimi, mutta ei sellaisen tytön nimeä, joka on pelissä mukana. Jos naru osuu pojassa, hyppääjän pitää sanoa pojan nimi. Silloinkaan ei saa sanoa sellaisen pojan nimeä, joka on mukana leikissä, kertoo Heta.

Heta ja Lilli ovat oppineet leikin koulussa ja opettaneet sen myös Sonialle ja Riinalle. Osaatko sinä tämän leikin? Leikitkö sitä samalla tavalla kuin nämä tytöt? Oletko tullut ajatelleeksi, että leikkiessä tulee usein myös liikuttua? Leikkiminen on siis terveellistä!

Lauluja, seinäpalloa ja pyöräilyä

Jos pidät laulamisesta, saatat pitää tästä leikistä:
– Yksi on keskellä ja sanoo jonkun kirjaimen, jolla laulun pitää alkaa. Vaikka R, aloittaa Lilli leikin.
– Ratiritirallaa, lauleskelee Heta ja kävelee Lillin ohi rauhassa suojaviivalle.
Mutta sitten tulee Riinan vuoro, eikä Riinaa huvitakaan laulaa. Hänelle tuleekin kiire, ettei Lilli saa häntä kiinni.

Sonian suosikki on hyppynaru eli hyppis. Sillä voi leikkiä monia leikkejä.
– ABC, virtaa, banaaneja, kokakolaa... Lilli luettelee.
Sik-sak-sokkeloa twistinarulla ja lanteiden pyöritystä hula-hula-vanteilla leikkiessä kotipiha raikuu iloisista äänistä.
– Seinis on kivaa myös. Heitetään vuoron perään seinään merkittyyn kohtaan palloa ja yritetään saada pallo osumaan siihen. Keiniksessä taas heitetään keinujia kohtia pallolla. Keinuja potkaisee pallon ja heittäjä yrittää saada kopin, kertovat Heta ja Lilli.
– Ja "piimää"! Siinä yksi liikkuu keskellä, muut heittävät palloa hänen ylitseen ja jos hän saa sen kiinni, heittäjä jää keskelle, tytöt jatkavat.

Vanhemmat ja pienemmät mukaan

Monet lasten pihaleikeistä ovat äideille ja isille aivan tuntemattomia. Tutkimuksessa huomattiin, että suomalaiset lapset leikkivät ulkona vähemmän kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset lapset. Tutkimuksessa todetaan myös, että suomalaisvanhemmat leikkivät lastensa kanssa ulkona turhan vähän.

Heitä pitäisi varmaankin rohkaista mukaan leikkiin... Joitakin pelejä vanhemmatkin saattaisivat osata – ainakin hippaa, piilosilla oloa ja ehkä kirkonrottaa. Heta ja Lilli keksivät keinon siihenkin, miten pikkuinen Oliver voi osallistua hiirenhäntään.
– Otan hänet sylkkyyn ja hyppäämme yhdessä, kertoo Heta. – Mutta toisaalta Oliver onkin tosi hyvä toisessa hiirenhäntäleikissä, jonka nimi ma-ka-ro-na ja jossa pitää mennä hännän ali. Hän on niin pieni, että onnistuu siinä helposti.