YK:n lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksessa vuonna 1989. Kaikki maailman maat kahta lukuunottamatta ovat sopimuksen osapuolia. Suomi liittyi sopimukseen 1991. Sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus laadittiin turvaamaan lasten erityisiä tarpeita ja etua. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä johtavaa ajatusta:

- Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa.
- Lapsen näkemykset on otettava huomioon.
- Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia.
- Lapsella on oikeus hyvään elämään.

Valtion täytyy huolehtia siitä, että kansalaiset tietävät lapsen oikeuksien sopimuksesta. Lapsen oikeuksien toteuttaminen on jokaisen aikuisen velvollisuus.

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän vanhemmilla on oikeus saada tukea valtiolta, käytännössä erilaisista sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluista. Jos vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, valtion on turvattava lapselle hyvä hoito sijaishoidon tai adoption kautta.

Kaikkien lasten kanssa työskentelevien aikuisten on toimittava lapsen edun mukaisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan erityisesti päättäjien on otettava huomioon toimintansa vaikutukset lapsiin ja kuunneltava lasten mielipiteitä heitä koskevissa asioissa.

Turva ja tasa-arvo lasten tärkeimpiä oikeuksia

”On mukavaa olla vanha kunnon Jukka”, sanoi Jukka. Hänen mielestään lapsen oikeuksien sopimuksen tärkein kohta on: jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä ja samanarvoinen kuin muut. ”Minä en ainakaan jaksaisi jos joku esittäisi koko ajan”, lisäsi toinen koululainen.

Yli kolmesataa suomalaista alakoululaista kertoi keväällä mielipiteitään YK:n 20 vuotta täyttävän lapsen oikeuksien sopimuksen eri kohdista. Kahdeksi tärkeimmäksi oikeudeksi valittiin lapsen oikeus on olla oma itsensä ja samanarvoinen kuin muut sekä lapsen oikeus elää turvassa. Turvallisuus tarkoittaa sitä, ettei tarvitse pelätä, kokea pahoja asioita eikä joutua syrjään muiden joukosta. ”Elämä ei saa olla vaarallista”, perustelee eräs koululainen.

Kolmanneksi tärkein lasten oikeus koululaisten mielestä on oikeus leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon. ”Leikki on tärkeää, vapaa-ajalla voi tehdä kivoja asioita ja lepo on kehittymisen kannalta tärkeää”, vastasi eräs koululainen.